On jo odotettu lunta ja pakkasia, mutta talven tulo näköjään viivästyy tänä vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että syksyn hyvät vaellusolosuhteet sen kuin jatkuvat. Mikäs onkaan näin hulppeissa maisemissa taivaltaa. Vaikka luonnossa on nyt erinomainen tilaisuus nauttia hiljaisuudesta, kuunnella ajatuksiaan ja aistia syksyn raikkautta, ei luonto silti ole aivan kokonaan talviunillaan vielä. Kulkiessani Patvinsuon kansallispuiston Olkkosen polkua havaitsin suolla jotain valkoista. Pian se osoittautui metsäkanaksi, joka parinsa kanssa etsiskeli syötävää syksyn värjäämältä suolta. Tallensin tämän kauniin ja nykyään ehkä vähän harvinaistuneen linnun kamerallani ja jatkoin polkua aistit valppaana sieppaamaan ympäristöstä vielä lisää luontoelämyksiä. Kohta kahahtikin läheisestä puusta metso siivilleen. Seurasin sen vakaata lentoa katseellani toivoen sen jäävän tarkkailtavaksi johonkin lähi puuhun, mutta metsolla oli mielessään eri suunnitelma. Jatkoin tasaista, upeissa maisemissa, kulkevaa polkua tarkkaillen maastosta jälkiä ja viitteitä eläimistä ja niitähän oli. Surkanpurolla majava oli syönnöstänyt hetki sitten kaatamaansa koivua, polun ylitse oli kulkenut hirvi kiireettömästi varpuja hamuillen ja kohta jäniksen loikkajäljet sammalikossa kertoivat jänöllä olleen kiire, olisiko kulkijaa säikähtänyt. Nyt suolle aapaa ylittämään ja mikäs on kulkijan näin hyviä pitkosteitä saapastella, ei kastu vaelluskenkä, vaikka tossuissa kulkisi. Pysähdyn hetkeksi selkoselle tähyilemään suon värileikkiä, joka nyt on muuttunut kauniin ruskean ja harmaan eri sävyiksi. Kaukana metsän reunassa viivehtii joutsenpari ruokaillen asuinalueellaan kuin mennyttä kesää etsien tai ehkäpä jo tulevan kevään pesäpaikkaa tiedustellen. Historiaakin suolle mahtuu. Kerrotaan partisaanien sodan aikana täältä tihutöilleen retkeilleen. Vanhat ikihongat leimoineen ja pilkkoineen kertovat taas menneistä hakkuista ja metsämiehistä, sekä heidän uurastuksestaan tämän maan hyväksi. Retken päätteeksi istahdin Kurkilahden taukopaikalle, siemailin vettä ja katsoin rannan autiutta, mikä rauha!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti